Syvin osanotto kaikille joita Kauhajoen tragedia on koskettanut...

Psykopaatti – hullu vai paha?

Saadessani käsiin psykopatian johtavan tutkijan Robert Haren kirjan Ilman omaatuntoa (1999, suom. 2004) olin innostunut kuulemaan kunnollisia tutkimustulosta asiasta, mutta ei. Kirja mässäilee kuvauksilla kuuluisista sarjamurhaajista, niin todellisista (esim. John Gacy) kuin jopa kuvitteellisista (Uhrilampaiden Hannibal Lecter). Kirjan tyyli on hyvin amerikkalaista tirskistelyä ja pelottelua muistuttaen kovasti 4D-dokumentteja.

Psykopatia itsessään kiistelty käsite eivätkä esim. psykiatriset diagnoosijärjestelmät (ICD-10 ja DSM-IV) tunnista sitä, vaan useimmiten luokittelevat sen epäsosiaaliseksi persoonallisuushäiriöksi. Psykologi Hare on tullut kuuluisaksi psykopatia määrityksen puolestapuhujaksi luomalla psykopatian piirrelistan (PCL-R), joka määrittelee psykopatian kahden perustekijän, itsekeskeisyyden ja elämäntavan (vastuuttomuus, impulsiivisuus ja jännityksentarve), suhteen. Lisäksi Hare on nostanut esille psykopatian biologisen puolen, eli heidän poikkeavan hermostorakenteen olevan syynä tunnekylmyyteen (tätä ei painoteta niinkään tässä kirjassa). Hare painottaa tekstissään, että psykopatian tunnistaminen on tärkeää, sillä valtaosa järkyttävistä rikoksista, kuten sarjamurhat, ovat psykopaateiksi luokiteltavien ihmisten tekemiä. Jos voimme tunnistaa heidät ajoissa ja estää heidän epätoivotun käyttäytymisen, säästymme valtavilta tragedioilta.

Itseni mielenkiintoisin kysymys on tässä kirjassa hieman ohueksi jäänyt teeman ovatko psykopaatit hulluja vai pahoja?* Tämä on tärkeä kysymys niin hoidon kuin oikeustoimien kannalta. Onko esim. sarjamurhaajien taustalla jokin mieltä järkyttänyt tapahtuma, joka vaatisi terapiaa, ja ymmärtävätkö he tekojensa seuraukset, jolloin heidät voidaan tuomita normaalisti. Olen koonnut alle joitakin tästä kirjasta ottamiani sitaatteja, jotka pyrkivät valottamaan esittämääni kysymystä:

• "(psykopaateilla on) toistuvia muistikatkoksia, muistinmenetyksiä, oikosulkuja, persoonallisuuden jakautumista ja tilapäisiä mielenhäiriöitä" (s. 45)
• ymmärtävät yhteiskunnan säännöt ja mikä on oikein ja väärin, pystyvät hallitsemaan käyttäytymistään ja tietävät seuraukset (s. 128)
• "eivät koe, että heillä on (minkäänlaisia) ongelmia, (ei) syytä muuttaa käytöstään ... eivät halua mukautua väheksymiinsä yhteiskunnan normeihin" (s. 172)
• "enemmän... perittyä lisääntymiskeinoa kuin psykiatrista häiriötä" (s. 148)
• (psykopaatti:) "jos heittää tarpeeksi paskaa, osa tarttuu varmasti" (s. 50)

Sivun 45 huomautusta lukuun ottamatta psykopaatit vaikuttavat olevan Haren mukaan tietoisia tekojensa seurauksista eivätkä he vaikuta olevan halukkaita muuttamaan tapojansa. Hare päätteleekin psykopaattien olevan tuomittavissa normaalisti lakien mukaisesti. Erityishuomion ansaitsee Haren löytö, että empatiataitojen opettaminen ei vähennä rikosten uusimista, vaan päinvastoin lisää niitä! Neurobiologiselta kannalta nähtynä tämä on loogista. Jos psykopaatilta puuttuu empatiaan vaadittavat aivorakenteet, mihin oppi tarttuisi? Empatiaharjoituksissa he kuitenkin oppivat miten empaattinen ihminen toimii, ja he voivat tämän taidon avulla huijata yhä paremmin kanssaihmisiään.

Kursiivisesti luettuna kirjasta voi kuitenkin saada myös jotakin irti. Kirjan heikkous, eli tapauskuvauksilla mässäily, on myös sen voimavara. Aiemmin lukemastani kuivasta tieteellisestä tekstistä poiketen tämä kirja antoi kasvot lipevästä pikapuhujasta, joka kylmän taitavasti laskelmoi kuinka hän voisi hyötyä kanssakumppaneistaan. Valitettavasti jatkuvat viittaukset kuviteltuihin henkilöihin ja varsinkin kirjan alun heikot perustelut ja lähdeviittaukset väitteille vesittivät minun lukukokemukseni. Ammattikirja tämä ei ole, mutta viihdyttävää vaihtelua psykopatiasta kiinnostuneille.

* psykologiassa puhumme mieluummin mielenterveydenhäiriöistä, mutta yleensä kysymys esitetään tuossa muodossa (myös tässä kirjassa)

Uutinen: Homoseksuaalisten aivot poikkeavat heteroseksuaalisista

Homoseksuaalisten aivot poikkeavat heteroseksuaalisista (17.06.2008)

Uutiskatsaus: seksiä, huumeita ja ylipainoa

Myyttejä seksistä ja miehistä (10.07.2008)

Huumelait eivät vaikuta huumeiden käyttöön (10.07.2008)

Paino liittyy tarkkaavaisuushäiriöön (10.07.2008)

Haluatko pudottaa painoa? Pidä ruokapäiväkirjaa (09.07.2008)

Tiede-lehden uutisia 19.-8.6.2008

Pahoittelen linkkien puuttumista. Voit lukea itse tekstit tästä.

Ilmeet säätävät aisteja 19. kesäkuuta 2008 6:00
Pelokas ilme kehittyi ehkä skarppaamaan näköä ja helpottamaan hengitystä.

Kooman syvyydelle uusi mittari 16. kesäkuuta 2008 6:00
Aivotoiminta, joka yhdistetään tavallisesti ajatusten harhailemiseen, voi antaa toivoa koomapotilaan heräämisestä.

Unta voi tankata 13. kesäkuuta 2008 6:00
Ihminen voi sittenkin nukkua varastoon, havaitsivat yhdysvaltalaistutkijat.

ADHD voi olla hyödyksikin 10. kesäkuuta 2008 6:00
Elintavasta riippuu, onko ominaisuus häiriö vai hyöty.

Kasvonpiirteet voivat näyttää väsyneiltä 9. kesäkuuta 2008 6:00
Kulmakarvan muoto vaikuttaa ilmeeseen.

Olemme maantieteellisesti urautuneita 8. kesäkuuta 2008 6:00
Kännykän avulla saatiin uutta tietoa ihmisten liikkumisesta.

YLE Tiedeuutiset 19.06.-28.05.2008

Elämäntavat vaikuttavat geenien aktiivisuuteen
19.06.2008, klo 15.10

Pelko ja inho muuttavat kasvonilmeitä mutta vaikuttavat samalla aistien toimintaan
17.06.2008, klo 07.41

Homoseksuaalisten aivot poikkeavat heteroseksuaalisista
17.06.2008, klo 07.35

Tavarasta luopuminen satuttaa
15.06.2008, klo 19.14

Kolmen kuukauden ikäiset vauvat tunnistavat katseen emotionaalisen vihjeen
11.06.2008, klo 07.00

Mäkikuismauute ei auta ADHD-lapsia ja nuoria
11.06.2008, klo 00.01

Viinanhimon vähentämiseen uusia lääkkeitä
10.06.2008, klo 07.00

Ylimääräinen nukkuminen parantaa urheilijan suoritustasoa
09.06.2008, klo 07.15

Aivojen kehitys on seurausta hermosolujen liitosten kehittymisestä
08.06.2008, klo 21.00

Aivojen serotoniinitaso vaikuttaa epäreiluuden kokemiseen
06.06.2008, klo 16.41

Matkapuhelinten käyttöpaikoista saatiin kuva nykyihmisen liikkumisesta
04.06.2008, klo 21.00

Sukulaisperheisiin sijoitetut lapset voivat paremmin kuin vieraisiin perheisiin sijoitetut
02.06.2008, klo 23.00

Ihmiset arvioivat lukuja luonnostaan suuruusluokittain
29.05.2008, klo 21.01

Sukupuolten tasa-arvoisuus parantaa tyttöjen matematiikan PISA-suorituksia
29.05.2008, klo 21.00

Apinat oppivat ohjaamaan robottikättä aivojen käskyillä luonnollisessa ympäristössä
28.05.2008, klo 21.01

Miksi Psykologi(a)-blogi?

Oletko koskaan pohtinut mistä löytyisi keskitetysti ajankohtaisia asioita psykologian saralta? Itse seuraan lukuisia eri lähteitä (ks. alla), mutta keskitettyä psykologiaportaalia en ole löytänyt. Tämän blogin tarkoitus on omalta osaltani tuoda ajankohtaista tietoa psykologian saralta kaikille asiasta kiinnostuneille.

Lähteinäni ovat seuraavat aineistot:

• RSS-uutisia
• The American Psychological Associationin uutiset (RSS)
• Ampparit.comin tiedeuutiset (RSS)
• ScienceDailyn uutiset (RSS)
• Tiede-lehden uutiset (RSS)
• YLE:n tiedeuutiset (RSS)
• lehtiä:
• Opettaja
• Psychological Review
• Psykologia
• Tiede
• Tieteen Kuvalehti
• Tieteessä tapahtuu
• sanomalehtiä, esim. HS, Metro ja 100
• järjestöjen kotisivut ja lehdet:
• Mielenterveyden Keskusliitto
• Niilo mäki Instituutti
• Pelastakaa Lapset
• Skepsis
• Suomen psykologiliitto
• Tilastokeskus
• Väestöliitto

Jo näiden aineistojen läpikahlaaminen on aikamoinen urakka. Lisäksi aion julkaista kirja-arvosteluja sekä mietteitäni psykologian saralta. Voit auttaa minua kommentoimalla merkintöjäni. Sana on vapaa!